Avainsana: kiinteistön energiatehokkuus

Pelkästään rakennusten ja kiinteistöjen lämmittämiseen menee Suomen kaikesta energian loppukäytöstä yli neljännes. Loppukäyttö sisältää energian lopputuotteiden eli sähkön ja kaukolämmön sekä mm. rakennusten lämmitykseen käytettyjen polttoaineiden sekä teollisuuden prosessipolttoaineiden kulutuksen.

K2 Turvapalveluiden energia-asiantuntijana toimivan Tytti Rentolan mukaan energian käytön optimoinnilla on merkittävät vaikutukset kiinteistöjen ylläpitoon.

– Kun energian käyttö optimoidaan ja suunnataan oikeasti tarpeellisiin asioihin, voidaan karsia kaikki turha kulutus pois. Silloin kiinteistöjä voidaan käyttää tehokkaammin ja tarpeenmukaisesti, kertoo Rentola.

Kiinteistöjen energiatehokkuuden tärkeys korostuu, kun energiakustannukset ja ympäristövaikutukset lisääntyvät. Myös kuluttajatasolla ollaan yhä valveutuneempia ja kiinnostuneempia ilmastoasioista. Tämä heijastuu myös pitkälle yritysten toimintaan asti, kun kiristyvässä markkinassa menestyminen edellyttää nykyisin myös vastuullisuuskysymyksien haltuunottoa.

– Nykyään näihin energiatehokkuuden asioihin kiinnitetään tosi paljon huomiota. Kiinteistöjen omistajat ihan kerrostaloasukkaista lähtien ovat olleet hyvin kiinnostuneita energiatehokkuuden toteutumisesta, korostaa Rentola.

Etähallinnan avulla nähdään rakennuksen koko kiinteistöautomaatio yhdellä silmäyksellä

Kiinteistön tarpeenmukainen toiminta voidaan varmistaa etähallinnan avulla. Esimerkiksi asetusarvojen loogisuuden tarkistaminen ja säätäminen tarpeenmukaisiksi varmistavat rakennuksen energiatehokkaan toiminnan. Myös vikatilanteet havaitaan automatiikasta nopeasti ja voidaan korjata etänä, jolloin huoltokäynnit vähenevät.

Kiinteistöautomaatiojärjestelmä on kiinteistön sydän, johon kaikki talotekniset laitteet ja niiden toiminnot liitetään. Kiinteistöautomaatio tarjoaa luotettavan, toimivan ja taloudellisen vaihtoehdon kiinteistön koko tekniikan hoitamiseen keskitetysti, jota voidaan kontrolloida etähallinnan avulla.

Lämmitystä, ilmanvaihtoa sekä valaistusta ohjataan tarpeiden ja käyttötilanteen mukaan, jolloin rakennuksen energiankulutus saadaan paremmin hallintaan. Keskitetyllä ja reaaliaikaisella tiedon hallinnalla varmistetaan nopea päätöksenteko ja kiinteistön tehokas toiminta. Konkreettisesti tämä näkyy esimerkiksi sisäilman laadun parantumisena sekä kustannussäästöinä.

– Automaation kautta voidaan tehdä mm. ilmanvaihdon tai valaistuksen käyntiaika-asetuksia. Valot voivat esimerkiksi usein jäädä päälle, ja kiinteistön käyttäjät eivät välttämättä itse muista niitä sammuttaa. Kun valaistus on ohjelmoitu automatiikkaan, näiden käyntiajat ovat tilojen käyttöaikojen mukaiset. Näin ei synny turhaa kulutusta, kun tiloissa ei ole ketään, kertoo Rentola.

Mistä aloittaa, jotta kiinteistön energiatehokkuus toteutuisi?

Energiatehokkuuden toteutumisen lähtökohtana on, että siihen vaikuttavat tekijät mitataan. Lisäksi pitää ymmärtää, mitkä tekijät vaikuttavat energiankulutukseen ja -tehokkuuteen. Energiatehokkuus syntyy sähkön, lämmön ja veden järkevästä käytöstä.

– Jo energiankulutusta seuraamalla löytää paikkoja, joissa sitä energiaa kuluu turhaan ja näin niihin on helpompi tarttua, huomauttaa Rentola.

Lisäksi kiinteistölle voidaan tehdä energiakatselmus. Katselmuksessa selvitetään ja analysoidaan katselmoitavan kohteen energiankäyttö, energiansäästöpotentiaali sekä esitetään säästötoimenpiteet, niiden kannattavuuslaskelmat ja vaikutukset CO2-päästöihin.

On myös hyvä muistaa, että energiatehokkuuden ja kiinteistön etähallinnan toteutumiselle ei ole juurikaan rajoitteita, ja ne on mahdollista toteuttaa käytännössä rakennukseen kuin rakennukseen.

– Toki vanhat rakennukset ovat usein ns. heikompia energiatehokkuudeltaan, koska niissä on esimerkiksi lämpövuotoa enemmän. Etähallintaan liittyen tosi vanhat rakennukset saattavat myös vaatia mahdollista automaatiosaneerausta tai tekniikan uusimista, jotta saadaan etäyhteys muodostettua, lisää Rentola.

K2 Turvapalvelut rakentaa turvallisempaa ja energiatehokkaampaa huomista. Ota yhteyttä ja kysy lisää täältä.